JEESUS jne

 Pääsiäinen oli ja meni, Jeesus kuoli ja nousi ja meitsi täytti 19! Ei tunnu mitenkään erilaiselta ja synttäripäivä meni ihan hujauksessa, tarkottaako tää nyt että oon vihdoin niin vanha että synttärit ei enää sytytä niinkun pienempänä? Sunnunutain ja maanantain välisenä yönä oltiin Juhnulla ja keskustelut sai kovinkin syvällisii piirteitä, siihen asti että taas vaihtees provosoiduttiin ja huutamisekshan se meni- ei mitään uutta meidän porukassa. Maanantaina aamulla sain kakkua sänkyyn ja porukoilta kunnon selviytymispaketin, jonka ihanin osa oli ehdottomasti Tangle Teezer! Miten oon koskaan elänyt ilman sitä?

Tänään leivottiin äitin kanssa jotain leivonnaisia jotka näyttää erehdyttävästi älyttömän tylsän värisiltä macaroneilta. Hyvii niistä jokatapaukses tuli, ja nyt ne on pakkasessa odottamassa mun YO- juhlia ♥

Kids In the Dark

Lunta tulee taas.

Kävin maanantaina Lassin kanssa sen mökillä Kurussa, oon ihan rakastunut siihen paikkaan! Se on niin korvessa, ettei oo mitään melu- tai valosaastetta havaittavissa ollenkaan. Ei oo ehkä mitään ihanampaa kun juoda kaakaoo villasukat jalassa toisen viekussa ja ihan vaan olla, ilman mitään kännyköitä sun muita (ei tää normaalisti multa onnistuiskaan, siellä vaan ei oo sähköö). Jäätiin sinne yöks ja eilen illalla tultiin Kotipizzan kautta kotiin.

Tähän väliin naamakuva, tossa on se mun uus huulipuna!

Viikko on ollut ihanan kiireetön ja chilli muutenkin. Oon nähnyt kavereita, oon kattonu Netflixiä ja ihan vaan ottanut rennosti, ja pakko sanoo, et oon mä tän tällä kertaa ansainnutkin. YO-kokeiden alustavat pisteet on tullut kaikista muista paitsi enkusta, tällä hetkellä rivi näyttää olevan AMML. A tuli matikasta, ja kyllähän se harmittaa. Matikka (tai ruotsi) ei nyt oo yhtään se mun juttu, joten ei voi mitään. Äikkä lähti vahvana M:nä, toivon että YTL ois ihana ja nostais pisteet E:hen. Viime syksyn terveystieto on myös M (englanti C, mutta kävin sen nyt toivottavasti korottamassa). Psyka lähti vahvahkona Laudaturina, mistä oon kyllä ylpee.

Lomailu on kyllä kieltämättä tuntunut tosi ihanalta. Jatkaisin tätä kyllä tosi mielelläni ihan syksyyn saakka, mutta kai sitä on tartuttava pääsykoekirjaan jo huomenna. Tilastomatikan perusteet ja muutama artikkeli ois opiskeltavana, noin kuukauden päästä kutsuu Jyväskylä ja psykologian pääsykokeet!

Ohi on

Heippa taas ♥

Oon ollut viimeaikoina hirmu kiireinen lähinnä kirjotusten takia, mutta ne on ohi nyt! Keskiviikkona jätin viimeiset (lyhyen matikan) paperit ylioppilaslautakunnan tuomittavaks, ja voin kertoa että hyvältä tuntuu. 

Kuukauden itensiivinen lukeminen on nyt ohi, ja vaikka pian täytyykin kaivaa esiin pääsykoekirjat, oon onnellinen. Pidän hetken hengähdystauon ja oonkin nähnyt nyt kavereita viikon sisään enemmän kun viimesen kahden kuukauden sisällä. Lisäks päätin hemmotella itteeni vähän ostamalla MACilta huulipunan, sävy on Sin, jos jotain kiinnostaa. Tosi magee tumman punanen, aika paljon taittaa ruskeeseen tosin.

Siis oon aivan koukussa tohon juomaan, käy lompakon päälle juoda tota useempi pullo joka päivä...

 Oon pahoillani kuvien laadusta, en oo vaan saanu kaivettua kameraa esiin, joten kaikki on otettu kännykällä. Tosi uskomattoman ihanaa kevättä kaikille joka tapauksessa, toivotaan että takatalvi ei kestä viikkoo pidempää... Oon jo niin ehtiny tottua näihin keleihin.

Abivuoden ilot ja itkut

Tänään oli penkkaripäivä, tosin jos et tätä vielä tiennyt niin en sitten tiedä että millasessa uutispimennossa oot elänyt. Somehelvetti on täynnä abien pukuja ja lakanoita (aina välillä feediin tupsahtaa katkera amis joka valittaa kaikesta 'turhasta' hehkutuksesta).

Tää päivä oli musta tosi ihana, ihan täydellinen piristys ja muistutti jälleen kerran, että miten loppusuora jo häämöttää ja ylppärikakku odottaa sitten kesällä.

Monien suusta kuulee usein - liian usein - kuinka lukio on ollut sitä elämän parasta aikaa. Vaikka mulla ei näin oo ehkä ollutkaan, oon silti ilonen, että valitsin nimenomaan lukion kaikista vaihtoehdoista. Syy, miks en ehkä oo nauttinut joka hetki täysillä on varmaankin se, että Nokian Lukiosta ei löydy juuri yhtäkään sielua, jonka kaa mulla oikeasti synkkais. On vaikeeta olla ja sosialisoitua, kun tuntuu että ollaan ihan eri aaltopituudella suurimman osan kanssa. Se ei tietenkään oo kenenkään syy, mun mielestä pääasia on -ja helvetin kliseinen pääasia onkin- tulla kaikkien kanssa toimeen. Eikä tää johdu siitä, etteikö mulla kavereita olis. On, on aina ollut ja toivottavasti tulee jatkossakin olemaan. Omasta koulusta niitä ei vaan juuri löydy.

Yliopistoo ootan innolla, koska saa alottaa ihan puhtaalta pöydältä. Uskon myös, että siellä on vähän kypsempää menoa (joillakin lukiotovereilla oli ilmeisesti ihan todella mennyt tunteisiin se, että twiittasin kuukausia sitten olevani ihan kyllästynyt tähän touhuun :D). Ei sillä että ite kokisin olevani muiden yläpuolella, jos jotain niin päinvastoin. Ja pääosin porukka on ollut tosi mukavaa ja fiksua!

Kello alkaa jo kuitenkin oleen sen verran paljon mun aamuviidestä hereillä olleille aivoille, että lopetan varmaan tähän. Tää oli vähän erilainen postaus tälläkertaa, mutta lätkästään tohon nyt yks kännykkäselfie, ettei tää ihan niin ankeelta näyttäis.

Ihan näin vinkkinä, kannattaa PUKEUTUA niihin rekkoihin,
 nimimerkillä aamutakki ja minihame ja huomenna kuumeessa.

Lost In Stereo

Tähän aamuun on kuulunu paljon lunta, vähän pakkasta, ei yhtään sadetta, liikaa matematiikkaa sekä kahvia kupista joka mätsää mun sieluun.

Clear!

Kriisi.

Lukio painaa päälle tuhannen tekemättömän tehtävän voimalla, ja stressilevelit on niin korkeella, että tekis mieli vaihtaa amikseen, vaikka enää pari kuukautta jäljellä. Ei siinä, tiiän että en oo ainoo abi joka hukkuu kirjoihin ja deadlineihin. En tiiä johtuuko se sitten turhautumisesta vai mistä, mutta musta tuntuu, että meidän lukion abeilla on nyt enemmän draamailua kuin koskaan. Kaikesta väännetään niin helvetillistä sotaa että jää armeija kakkoseks.

jos voisin niin en tekis mitään muuta kun makaisin tässä

Vähän ärsyttää että oon menettäny otetta bloggaamiseen, kun joskus vannoin tulevani feimiks bloggariprinsessaks, joka keräilee palkintoja ja muuta mukavaa. Bloggariprinsessan ura ei ehkä toteudu, mutta kiva huomata että tykkään edelleen lotista tänne, vaikka se on tässä hässäkässä jääny aika vähälle. Ehkä sitten ajan kanssa nähään että toipuuko tää bloginkuvatus ollenkaan, vai pitääkö tää päästää lopullisesti epäonnistuneiden teiniangstivuosina alotettujen blogien taivaaseen.

tässä tosi irrelevant kuva mun ohimolohkosta koska hiusheruttaminen on mun lemppari harrastus.

Inspiraatio iski

Moikka!

Toivottavasti kaikilla on lähtenyt vuosi 2015 hyvin käyntiin, mulla ainakin on!
En varsinaisesti tehnyt mitään uuden vuoden lupauksia, mutta ajattelin jälleen kerran elvyttää blogiani laittoman kauan kestäneestä koomasta.

Jotenkin tuntuu nihkeältä, kun sama nimi ja ulkoasu seuraavat vuodesta toiseen. En vaan millään jaksais alkaa taas säätään mun arkkivihollisen kaa, joka myös HTML- koodina tunnetaan. Uutta blogiakaan en halua tehdä, koska aikanaan näin aika paljon vaivaa lukijoiden haalimiseen (vaikka suurinosa on nykyään varsin epäaktiivisia tai blogimaailma kokonaan unohdettu).

Tässä on vierähtänyt niin pitkä aika edellisestä postauksesta, että rehellisesti sanoen en ees tiedä, mistä alottaa. Nyt mun elämässä päällimmäisenä on varmaan lähestyvät ylioppilaskirjotukset, epätoivonen työn metsästäminen ja kuukauden päässä häämöttävä Gerard Wayn keikka, josta ihan varmasti tuutte vielä kuulemaan.

Jokatapauksessa, huisin hyvää tätä vuotta kaikille, ja tsemppiä niille jotka mun tavoin joutuu huomenna takasin kouluun!

xoxo -Ronja

Tässä talvinen kännykkäselfie kun muutakaan ei oo.